Rappia voi muunnella monin tavoin – Vain elämää

Vain elämää Pepe Willberg
Tv-arvio: Pyhimyksen päivänä Vain elämää -artistit ilahduttivat monipuolisilla versioillaan.

Vain elämää, kausi 9, Pyhimyksen päivä

Rappari Pyhimys, oikealta nimeltään Mikko Kuoppala, on osoittautunut kauden kuluessa nokkelaksi sanoittajaksi ja mukavaksi mieheksi. Jokaisella Vain elämää -kaudella on aina mukana rappari, ja Pyhimys on yksi lahjakkaimmista sarjaan osallistuneista sanataiteilijoista. Rappareiden päivä on yleensä mielenkiintoisin, sillä heidän genrensä eroaa muiden musiikista niin paljon. Pyhimyksen kappaleita oli lähestytty ihastuttavan monipuolisesti: oli omia sanoituksia, laulua, puhetta ja rappiakin.

Vain elämää Lauri
Lauri Ylönen versioi Teflon Brothersin hitin Maradona. Kuvat: Petri Aho / Nelonen Media

 

Lauri Ylönen – Maradona (Kesä ’86)

Olen kuunnellut Maradonan alkuperäisversiota paljon, sillä se kuuluu erään kaveriporukkani kanssa istuttujen iltojen soittolistaan. Lauri oli tehnyt kappaleesta hitaamman version. Minulla on niin vahvat muistikuvat alkuperäisestä kappaleesta ja sen kuulumisesta nimenomaan hauskanpitoon, ettei uusi versio oikein iskenyt. Joihinkin biiseihin on tarttunut niin paljon muistoja ja tunnejälkiä, ettei niiden täysin erilaisia versioita osaa ottaa helpolla vastaan. Voin vain kuvitella, miltä artisteista tuntuu! Heille jos keille kappaleet ovat henkilökohtaisia.

Ellinoora – Aina ku Aira

Pyhimys sanoi esityksen jälkeen, että Ellinoora oli kirjoittanut biisiin omia sanoja. Itse en sitä tiennyt, sillä en ole kuullut alkuperäistä. Tässä vedossa Ellinoora pääsi esittelemään lahjakkuuttaan muutenkin kuin sanoittajana. Hän suoriutui nopeasta rap-osuudesta kunnialla, ja antoi äänensä soida kauniisti kertosäkeessä. Alan tykätä Ellinoorasta aina vain enemmän!

Anne Mattila – Pettymys

Annen esitys ei todellakaan ollut pettymys! Rapista jazzia, kuka olisi uskonut. Anne kiersi rappaamisen sisällyttämällä versioonsa sekä puhetta että laulua. Tässä biisissä hänen äänensä upea tummuus pääsi esille loistavasti. Anne osasi myös eläytyä esitykseen hyvin. Jos Ellinooran Vielä yksi elämä -esitys Annen päivänä sopi Lontoon klubeille, oli tällä kertaa Annen vuoro viedä kuulijat New Orleansin jazzklubeille.

Vain elämää Pepe Willberg
Pepe Willbergin puhetta ja laulua sisältänyt Nyt oli hypnoottinen. Kuvat: Petri Aho / Nelonen Media

 

Pepe Willberg – Nyt

Olin salaa toivonut, että Pepe räväyttäisi menemällä mukavuusalueensa äärirajoille versioimalla Teflon Brothersin Pämppää-kappaleen. Kyseinen juomalaulu olisi ollut ihan jotain muuta, mitä konkarilta on tähän mennessä nähty. Joillain edellisillä Vain elämää -kausilla seurueen vanhin artisti on valinnut yhdeksi esityksekseen kappaleen, joka tarjoaa vahvimman kontrasti. Kaudella 2 Pauli Hanhiniemi valitsi Jukka Pojan kappaleista Siideripissiksen, ja Vesa-Matti Loiri versioi kaudella 3 PMMP:n Rusketusraidat. Pepe Willberg ei ainakaan vielä Pyhimyksen päivänä toistanut tätä kaavaa, vaan valitsi kappaleen Nyt.

Annen tavoin Pepe päätti turvautua puheeseen osana versiotaan. Esitys oli suorastaan hypnoottinen. Pepen kertojaääni kouraisi tunteita ja kertosäe oli taattua Pepe-laatua. Vakava sanoitus sai tässä tulkinnassa entisestään syvyyttä ja synkkyyttä.

Evelina – Klosetti

Evelina oli valinnut kappaleekseen kymmenen vuotta sitten ilmestyneen Klosetin. Kuten pöydän ääressä todettiinkin, on tämä luonnonvarojen tuhlaamisesta kertova kappale edelleen ajankohtainen, valitettavasti. Pyhimys yllättyi valinnasta, ja hän kertoi sen olevan kymmenen vähiten striimatuimman biisinsä joukossa Spotifyssa.

Klosetti oli Evelinalle erittäin tuttu, sillä hän kertoi kuunnelleensa biisiä vähintään kerran kuukaudessa. Ei siis ihme, että nainen vaikutti esityksensä aikana vapautuneemmalta kuin aiemmin. Silmät pysyivät toki edelleen enimmäkseen kiinni, mutta muuten esitys tuntui aiempia sujuvammalta.

Vain elämää Evelina
Evelina tunnusti kuunnelleensa Pyhimyksen Klosetti-kappaletta kuukausittain. Kuvat: Petri Aho / Nelonen Media

 

Tuure Kilpeläinen – Jättiläinen

Jättiläinen on yksi Pyhimyksen suosituimmista kappaleista, mutta taas kerran on todettava, etten ole kuullut sitä ennen. Pitäisi varmaan uskaltautua kuuntelemaan vähän enemmän radiota. Kuuntelen enimmäkseen Spotifyta, koska siellä saan itse valita, mitä kuuntelen, vieläpä ilman turhia mainoksia ja höpötystä. Siinä missä rakastan tiettyjä biisejä ja bändejä, on minulla myös inhokkini. Joskus äidin kanssa autossa vaihdan tylysti kanavaa, jos sieltä tulee kappale, jota en siedä.

Tuure Kilpeläisen versiossa oli lännenelokuvan tunnelmaa. Säkeistön musiikista tuli mieleen western-elokuvan kohtaus, jossa cowboy ratsastaa karussa maastossa. Kertosäe oli jo sitten perinteisempää poprockia. Tykkäsin tästä esityksestä todella paljon. Sanat olivat koskettavat ja Tuure tulkitsi teoksen vahvasti.

 

Lisätietoa sarjasta:

Vain elämää Nelosen nettisivuilla

Vain elämää Ruudussa