Ravintola-arvio: Muotoilin jo mielessäni huippuarvostelua Trattoria Sognolle, mutta sitten eteeni kannettiin ällöttävin pizza, jota olen koskaan maistanut. Suolapommi pilasi muutoin erinomaisen illallisen.
Trattoria Sogno
Osoite: Runeberginkatu 60, Helsinki
Pääruoat 21–23 euroa. Hinnat tarkistettu 05/2023.
Tarkoitukseni oli viettää uudenvuodenaattoa illastamalla ravintola Trattoria Sognossa ja sen jälkeen drinkeillä cocktailbaarissa ystäväporukalla. Suunnitelma piti valitettavasti vain pääruokaan asti. Tilasin epäonnekseni pizzan, joka oli niin uskomattoman suolainen, että minulle tuli huono olo ja vatsa kipeäksi. Harmi, sillä muuten Trattoria Sognon ruoat olivat erinomaisia.
Alkuruokakeitto oli uusi ihana tuttavuus
Tilasin alkupalaksi fenkolikeiton. En ole koskaan tietoisesti syönyt fenkolia, eli sitä on kyllä saattanut olla ruoassa, mutta en tunnista sen ulkonäköä tai makua. Uusien asioiden maistaminen on aina mukavaa, ja Trattoria Sognon fenkolikeiton kohdalla kokeilu todella kannatti. Keitto oli maukasta ja samettisen pehmeää. Ruokalistassa mainittua tryffelikaviaaria oli erittäin vähän, mutta sen puute ei harmittanut. Keitto oli tarpeeksi miellyttävää ilmankin. Sognon focaccia dipattuna balsamico-oliiviöljyyn täydensi alkuruokaa mainiosti. Focaccia oli paksua ja pehmeää, pesusienen pehmoista mutta ei onneksi sen makuista.
Trattoria Sogno on iso ravintola, ja sitä myöten myös täynnä ollessaan melko meluisa. Tilaa on kuitenkin riittävästi. Pöytien välit eivät tunnu ahtailta. Sisustuksena on käytetty tilaa jakavia hyllyjä, joissa on italialaisia elintarvikkeita. Ravintolassa on terassi, jossa saa tupakoida. Terassin vieressä tai kasvot sen suuntaan sisätiloissa istuva saakin siis tuijotella tupakoitsijoita illallisen lomassa, mikä ei ole kovin miellyttävää. Istuimme onneksi melko kaukana tupakkatilasta, joten ainakaan meidän pöytäämme ei sentään kulkeutunut tupakansavua.
Pääruoaksi epäonninen valinta
Pääruoaksi valitsin parmankinkku-viikunapizzan. Ei olisi kannattanut. Parmankinkku oli suolaisinta, mitä olen ikinä syönyt. Pizzassa ei maistunut mikään muu kuin suola: en pysty sanomaan oliko pohjan taikina tasokasta tai miltä tomaattikastike maistui. Täytteenä oli yllätyksekseni myös sinihomejuustoa. Jos ruokaan laitetaan jotain niin vahvan makuista ja mielipiteitä jakavaa kuin sinihomejuusto, niin se pitäisi ehdottomasti kertoa ruokalistassa. Jos se olisi listassa mainittu, olisin pyytänyt sen pois. Sinihomejuusto lisäsi suolaisuutta entisestään. En syönyt juustokönttejä, mutta ainahan se ärsyttää, jos joutuu käymään ruokansa erikseen läpi ja kaapimaan pois tiettyjä aineosia.
Jos olisin jättänyt vielä kinkunkin pois, ei ohuessa lätyssä olisi ollut enää mitään syötävää. Jälkiviisaana voin todeta, että olisi kyllä kannattanut jättää kinkutkin lautaselle. Viikunan oli ilmeisesti tarkoitus tasapainottaa suolaista parmankinkkua, mutta se ei onnistunut. Ei ole kovin hyvän ruoan merkki, jos joka haarukalliseen täytyy tarkasti haalia jokaista ainesta, jotta maku on kelvollinen.
Katastrofia täydensi reunalta palanut pizzapohja. Pohjaa oli muutenkin reunoilla aivan liian paljon. Jos olisin vähänkin isoruokaisempi, ja tarkoitus olisi ollut syödä koko pizza, olisin ollut pettynyt kuivan reunuksen määrään. Nyt en viitsinyt valittaa palaneesta pohjasta, sillä halusin säästää tilaa jälkiruoalle.
Ehdin jo tilata jälkkäriksi suklaa-appelsiinikakkua, mutta pian pizzan jälkeen minulle tuli valtavan huono olo. Juuri syömäni suolan määrä alkoi ällöttää. Ei auttanut veden juonti tai pieni jaloittelu. Sanomattakin selvää, että makeaa kakkua ei enää tehnyt mieli. Maistoin aivan pienen palan, jonka perusteella voin todeta, että kakussa ei maistunut appelsiini lainkaan.
Suklaakakun päällä oli lisukkeena marjoja ja valkosuklaamoussea. Mousse oli aika makeaa, mutta sen päällä ollut vadelmamuru tasapainotti kokonaisuutta. Mielelläni olisin koko kakkupalan syönyt voidakseni arvioida sen paremmin, mutta huono olo ei antanut tähän mahdollisuutta. Halusin vain äkkiä ulos meluisasta ja ruoan tuoksujen täyttämästä ravintolasta. En edes hoksannut pyytää ravintolaa pakkaamaan kakkupalaa minulle mukaan, eikä tarjoilijakaan sitä ehdottanut. Tarjoilija kyllä kysyi, oliko kakussa jotain vikana, enkä liian kohteliaana ihmisenä kehdannut kertoa, että suolaisesta pizzasta oli tullut huono olo. Sopersin vain ruoan olleen todella täyttävää, jotta tarjoilija poistuisi noutamaan laskumme mahdollisimman pian.
Drinkit vaihtuivat koti-iltaan
Huono oloni helpotti hieman, kun pääsin ulkoilmaan. Huomasin kuitenkin vatsani olevan edelleen hieman kipeä, joten drinkkien maistelu vatsakipuisena ei houkuttanut.
Harmittaa suuresti, että yksi ruokalaji pilasi koko kokemuksen. Pizzaa lukuun ottamatta ruoka oli todella hyvää, mutta tuskin koskaan enää menen Trattoria Sognoon, sillä pelkään onnistuvani tilaamaan uudestaan jonkun ravintolan harvoista epäonnistuneista annoksista.
Lisätietoa ravintolasta:
Lisää Taviskriitikon arvosteluja:
