Nostalgiatrippi, joka olisi kannattanut jättää väliin

Elokuva-arvio: Teininä tykkäsin elokuvasta Julmia aikeita. En tykkää enää.

Julmia aikeita (Cruel Intentions)

Draama, romanssi (1999)

★☆☆☆☆

Joitakin kuukausia sitten televisiosta tuli elokuva Julmia aikeita. Muistan nähneeni sen kavereiden kanssa muutamaan otteeseen joskus teini-iässä. Tuolloin pidin elokuvasta ja ajattelin, että sen katsominen olisi hauska nostalgiatrippi.

Teininä pidin leffaa varmaan aika coolina, sillä siinä nuoret, kauniit ja varakkaat ihmiset tekevät mitä tahtovat. Vanhemmat ja muut auktoriteettihahmot loistavat poissaolollaan. Kukapa nuori ei ajattelisi tuollaisen olevan unelmatilanne. Tokikaan en halunnut tehdä samanlaisia julmia tekoja, mitä Julmien aikeiden päähenkilöt tekevät, mutta raha ja valta kyllä kiehtoivat. Kolmekymppisen silmin leffa näyttäytyi varsin erilaisessa valossa.

Sisarpuolten kiero veto

Leffan keskiössä ovat sisarpuolet Kathryn ja Sebastian (Sarah Michelle Gellar ja Ryan Phillippe). He ovat seksikkäitä, varakkaita ja muiden ihailemia. Kiiltävän pinnan alla on kuitenkin julma luonne. Toisia ihmisiä käytetään hyväksi heppoisin perustein lähinnä siksi, koska huvittaa.

Sisarusten välillä on sekä kilpailuhenkeä että eroottista latausta. Kathryn ja Sebastian lyövät vetoa siitä, saako jälkimmäinen vieteltyä heidän koulunsa uuden tulokkaan Annetten (Reese Witherspoon). Panoksena on auto ja seksiä. Vetoa vaikeuttaa se, että Annette on julistanut mediassa asti harrastavansa seksiä vasta avioliitossa. Juoneen sotketaan mukaan Kathrynin kostoaikeet häneltä poikaystävän vienyttä Cecileä kohtaan.

Mikään ei toimi

Kolmekymppisenä minun on vaikea ymmärtää, miksi elokuva on koskaan kolahtanut. Leffassa ei tunnu toimivan mikään. Dialogi on tönkköä ja lapsellista. Juoni etenee helpoin ratkaisuin: kumman kepeästi neitsyyttään varjellut Annette lopulta kellistyy. Ja olihan se arvattava, että lopulta Sebastian alkaakin oikeasti välittää Annettesta.

Sivuosan Cecilen (Selma Blair) naiivius on yliampuvaa ja saa hänet vaikuttamaan jälkeenjääneeltä. Muutenkin koko Cecile-juonikuvio tuntuu olevan elokuvassa siksi, että siihen saadaan lisää seksiä. Loppuratkaisu on kliseinen paha saa palkkansa -päätös.

On mukava huomata, että oma elokuvamaku on kehittynyt näin paljon. Enää näin huonosti kirjoitetut ja näytellyt leffat eivät säväytä vain pintakoreutensa avulla. Teini saattaa löytää leffasta jotain kiinnostavaa, mutta aikuiselle tämä tekele tarjoaa vain myötähäpeää. Kurittomien kakaroiden keskinäiset kiistat eivät kiehdo tippaakaan.

 

Lisää elokuvasta:

Julmia aikeita IMDb:ssä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *